Juo. Leat vásihan ahte maiddái nuppi gieldda ássit sáhttet doarjut ášši. Sin vuolláičállagat eai dattetge lohkko. Daid seahtá danne čorget eret, ain jo dalle go eai leat doarvái vuolláičállagat gieldda iežas ássiin. Dalle seahtá evttohus leat rabas ođđa vuolláičállagiidda dassážii go leat doarvái vuolláičállagat gieldda ássiin.
Ii dárbbaš, dasgo ii leat vuolit ahkerádjá ii ássievttohusa vuolggaheapmái iige dan vuolláičállimii. Dat máksá ahte nuorat vuollil 18 jagi sáhttet sihke evttohit áššiid ja čállit vuollái evttohusaid.
Ferte ássat gielddas ja leat álbmotregistarii logahallon, sihke jos áigu vuolggahit evttohusa ja jos áigu čállit vuollái. Galgá almmuhit álbmotregistarii registrerejuvvon čujuhusa, go čállá vuollái.
Evttoheaddjin lea dus vuogasvuohta dohkkehit ja hilgut vuolláičállagiid. Don dáiddát oažžut muhtin vuolláičállagiid, mat eai lohkko, go bohtet olbmuin geat ásset du ássangieldda dahje fylkkagieldda olggobealde. Dáid seahtá hilgut. Juos dus, maŋŋil go leat hilgon daid, eai leat doarvái vuolláičállagat maid veagas sáhtát gáibidit ášši gieđahallojuvvot gielddas, de sáhtát doallat ášši rabas lasi vuolláičállagiidda dassážii go leat ožžon doarvái vuolláičállagiid. Go dus de leat doarvái vuolláičállagat, mat lohkkojit, de manat dohko gos muddet vuolláičállagiid ja gávnnat boalu, mas lohká ”sáddes ášši gildii/fylkii”. Go deaddilat boalu, evttohus sáddejuvvo gildii e-poastan, man mielde sáddejuvvojit buot vuolláičállagat. Oaččut kopiija e-poasttas mii lea sáddejuvvon gildii.
Juo, gielda sáhttá biehttalit gieđahallamis ášši gielddastivrras. Nu sáhttá geavvat jos ášši lea leamaš gieđahallamis árat gielddastivraáigodagas. Nu sáhttá maid geavvat jos ášši lea gieldda doaibmasuorggi olggobealde (sáhttá ovdamearkan leat fylkkagielda dahje stáhta, mas lea ovddasvástádus geaidnogaskkas, man olmmoš háliida oažžut divvojuvvot). Ášši sáhttá maid biehttaluvvot jos eai leat doarvái gallis čállán vuollái ášši.
Dalle soaitá ášši leat giddejuvvon. Juos vuolláičállima áigemearri lea leamaš ja ášši lea ožžon doarvái vuolláičállagiid, de soaitá ášši leat sáddejuvvon gildii. Dahje vuolláičállináigodat sáhttá leat nohkan.
Ii dárbbaš. Ášši šaddá gal oinnolaččabun go lavttát dasa gova. It dárbbaš geavahit govvabálvalusa, mii siiddus lea. Sáhtát maid bidjat gova, maid ieš leat váldán.
Dát galgá leat fálaldat maid lea álki geavahit. Galgá leat álki álggahit ášši ja álki čállit vuollái. Muášši bokte ovddiduvvon evttohus galgá leat ovtta dásis evttohusain, mii ovddiduvvo báhpára alde. Sihke evttoheaddji ja gielda gártá geavahit návccaid dasa ahte isket ássetgo vuolláičállit gielddas. Danne bivdojuvvojit sii geat čállet vuollái almmuhit čujuhusa ja poastanummira. Evttoheaddji seahtá danne maiddái sihkkut vuolláičállagiid, jos vuolláičállit eai ása gielddas.
It sáhte, don sáhtát dušše álggahit ássievttohusaid gielddas/fylkkagielddas gos ieš ásat.
Earret dan ahte eai soaitte nu máŋggas geat háliidit doarjut ášši, de veadjá deaŧalaččamus sivva ahte it leat nákcen oainnálmahttit áššát eambbosiidda. Don sáhtát juohkit ášši sihke Facebook, Twitter ja e-poastta bokte. Go juogát ášši viidáseappot dáid mediaid bokte, de sáhttá leat buorre jurdda ávžžuhit ustibiiddát juohkit ášši viidáseappot iežaset ustibiidda.
Vuogádat bidjá bajimuš rádjin jagi. Muđui lea su duohken gii ovddida evttohusa mearridit man guhká ášši galgá leat rabas vuolláičállimii.
Vuolláičállimii biddjojuvvo automáhtalaččat 30 beaivvi áigemearri. Juos háliidat guhkit dahje oanehet áiggi, de sáhtát nuppástuhttit beaivvi dan láhkai, ahte deavddát ođđa beaivvi ruvttui dahje geavahat kaleanddarfunkšuvnna.
Ii sáhte, vuogádat ii dohkket dan. Sivva lea ahte ášši sisdoalu ii galgga sáhttit nuppástuhttit maŋŋil go vuolláičállagat leat boahtigoahtán sisa. Olbmot geat čállet vuollái galget diehtit ahte ášši ii leat nuppástuhttojuvvon maŋŋil go sii leat čállán vuollái.
Juos leat meaddán, ovdamearkka dihte čállán boasttunamahusa áššái, de neavvut du sihkkut ášši ja ásahit dan ođđasis.
Muášši.no lea čoavddus man vuođđun lea ahte čoakkát vuolláičállagiid elektrovnnalaččat. Don it de sáhte sáddet vuolláičállagiid gildii itge fylkkagildii ovdal go leat ožžon nu galle elektrovnnalaš vuolláičállaga, go gáibiduvvojit vai ášši sáhttá sáddet gielddastivrii. Juos dus dattetge leat doarvái vuolláičállagat, go válddát mielde vuolláičállagiid, mat dus leat báhpára alde, de sáhtát logget sisa geavaheaddjin ja mannat dohko gos lohká ”Hilgut dahje dohkkehit vuolláičállagiid”. Dalle oainnát listtá, mii čájeha sin geat leat čállán vuollái. Maŋŋil go soaittát hilgon muhtun vuolláičállagiid, de sáhtát čálihit gustojeaddji elektrovnnalaš vuolláičállagiid báhpára ala ja sáddet daid oktan bábervuolláičállagiiguin gildii dahje fylkkagildii.
Ii sáhte, mii eat fála dakkár bálvalusa. Danne lea deaŧalaš ahte son gii ovddida evttohusa jurdila bures man guhkes áiggi son dárbbaša čoaggit doarvái vuolláičállagiid. Sáhttá maid leat vuogas jurddašit strategiija vuolláičállagiid čoaggimii, ovdamearkka dihte árjjalaččat Facebook ja e-poastta bokte dahkat ášši dovddusin ustibiid ja oahppásiid bokte. Mii leat vásihan, ahte beaivvis sáhttet čoagganit 300 vuolláičállaga, go ášši juogaduvvo viššalit neahta bokte.
Sáhttá geavvat nu, ahte siidu geavahuvvo vearrut, ja gii nu soaitá čállit vuollái ovddas. Dalle berret váldit oktavuođa suinna, geas lea ovddasvástádus áššis ja doaimmaheddjiin, vai vuolláičála sihkkojuvvo. Lea deaŧalaš dieđihit dakkár vearrutgeavaheami birra.