1 Čilge iežat ášši
2 Čoakke vuolláičállagiid
3 Ovddit ášši árvvoštallamii

    Persovdnasuodjalusjulggaštus

    Persovdnasuodjalusjulggaštus muitala mo muášši.no neahttabáiki čoaggá ja geavaha dieđuid min neahttabáikki oahppaladdiid birra. Julggaštus sisdoallá dieđuid maidda dus lea vuoigatvuohta go čoggojuvvojit dieđut neahttabáikkis, ja oppalaš dieđuid das mo mii gieđahallat heaggadieđuid.

    Gielda- ja guovlodepartemeanta lea ovddasvástádus neahttabáikki heaggadieđuid gieđahallamis.

    Muášši.no
    Muášši lea neahttabáiki, mainna čoaggit vuolláičállagiid Gieldalága § 12-1 mielde, mii dihto eavttuid vuođul addá ássiide vuoigatvuođa oažžut ášši dahje evttohusa gielddastivrra ovdii, jus evttoheaddji nagada čoaggit doarvái vuolláičállagiid. Neahttabáiki gáibida almmuhit nama ja čujuhusa vuolláičállima oktavuođas. Daid dieđuid besset Muášši.no doaimmahat ja evttoheaddji oaidnit. Neahttabáikkis almmuhuvvo vuolláičállagiid listá almmá čujuhusaid haga. Juos evttohus sáddejuvvo maiddái viidáseappot gildii, de oažžu gielda dieđuid ja dat leat almmolaččat oaidnin láhkai oktan vuolláičálliid namaiguin ja čujuhusaiguin.

    Eanet dieđuid ássiid evttohusaid birra gávnnat ráđđehus.no siiddus.

    Nammadieđuid gieđahallan
    Nammadieđut vurkejuvvojit dađistaga sihkkaris vugiin bálvaleaddjái mas muášši.no lea. Nammadieđut, čujuhusat ja poastanummirat eai adnojuvvo eará ulbmilii go ahte dat sáddejuvvojit gildii, juos evttoheaddji vállje sáddet evttohusa dohko. Vuolláičálliid namat, čujuhusat ja poastanummirat leat dárbbašlaččat vái gielda sáhttá iskat vuolláičállagiid riektatvuođa ja vai evttoheaddji sáhttá čuoldit eret sin vuolláičállagiid, geat eai ása gielddas. Evttoheaddji ferte almmuhit nama ja čujuhusa vai gielda sáhttá diehtit gii evttohusas vástida.

    Geavaheddjiin lea vuoigatvuohta beassat oaidnit dieđuid, maid bidjet sisa.

    Kommentárat
    Buot evttohusat ja daidda gullevaš kommentárat vurkejuvvojit bálvaleaddjái mas muášši.no lea.

    Jus don leat almmuhan kommentáraid, maid háliidat sihkkut, de sáhtát minguin váldit oktavuođa vai mii sáhttit dan árvvoštallat. Dus ii leat almmatge vuoigatvuohta oažžut oaiviliiddát sihkkojuvvot. Evttoheaddji sáhttá ieš sihkkut evttohusaid, mat biddjojuvvojit muášši.no siidui.

    Neahttaguorahallan ja diehtočoahkut (cookies)
    Neahttabáikki geavaheami birra čoggojuvvojit dieđut. Mii guorahallat dieđuid Google Analytics-guorahallanreaidduin . Mii geavahit reaiddu oažžun dihtii dieđuid man olu siidu adnojuvvo. Dát addá midjiide ovdamearkka dihte dieđuid das leago atnu doarvái stuoris vai gánneha bisuhit fálaldaga. Dat addá midjiide maiddái dieđuid siiddu árvvoštallamii, go soaitá badjánit dárbu earáhuhttit siiddu hábmema.

    Google Analytics atná diehtočoahkuid/cookies (smávva teakstafiillaid maid neahttabáiki vurke geavaheaddji dihtorii), mat registrerejit geavaheddjiid IP-čujuhusa, ja mat addet dieđuid iešguhtege geavaheaddji lihkademiin neahtas. Statistihkka addá ovdamearkka dihte vástádusaid gažaldagaide; man gallis oahppaladdet neahttabáikki, man guhká oahppaladdan bistá, gos geavaheaddjit bohtet ja guđe neahttaloganat adnojuvvojit. Ii oktage diehtočoahkku daga vejolažžan guorrat dieđuid du daguin dutnje eaŋkilpersovdnan.

    Dieđut maid Google Analytics buktá vurkejuvvojit Google serveriidda. Vuostáváldojuvvon dieđuide gustojit  Google njuolggadusat persovdnasuodjalusa várás .

    Juohkinbálvalus
    Juohkinfunkšuvnnain sáhttá sáddet viidáseappot liŋkkaid áššái e-poastta bokte, dahje juohkit sisdoalu sosiála neahttaservodagain. Mii eat logge dieđuid, dat geavahuvvojit dušše dasttán ášši neahttaservodahkii bidjamii. Mii eat sáhte almmatge dáhkidit ahte neahttaservodat ii logge dáid dieđuid. Buot dakkár bálvalusaid geavaheames berre danne geavahit neahttafiehtu.

    Mo giehtagušat diehtočoahkuid iežat neahttaloganis
    Neahttabáikkis  www.nettvett.no   sáhtát lohkat eambbo dan birra mo divut neahttalogana, nu ahte dohkkeha/ii dohkket diehtočoahkuid, ja mo don sihkut diehtočoahkuid.

    Oktavuohta
    Juos háliidat dieđuid das mo mii giehtaguššat dieđuid mat bohtet muášši.no siidui, de sáhtát váldit  oktavuođa minguin .